Pusukujalta Lopperiin ja Lilum?entielle

Pusukujalta Lopperiin ja Lilumäentielle / arkkitehtuurireitti omatoimimatkailijalle
arkkitehti Päivi Lukkarinen

kirjakauppa

B. PUSUKUJALTA LOPPERIIN JA LILUMÄENTIELLE
 
Pienen kierroksen idyllisten puutalojen miljöössä voi aloittaa kunnanvirastolta. Virastotalo rakennettiin paikalle, jossa hirsisen kunnantalon lisäksi oli muitakin kunnan 1900-luvun alkupuolen rakennuksia. Paikka Markkalan ja maanteiden risteyksen vieressä oli niiden rakennusaikana keskeinen.
 
1. Kunnanvirasto 1983, Valittulantie 5 Arkkitehtitoimisto Ojonen- Sipponen- Teerenmaa, arkkit. Jorma Teerenmaa Sysmän kunnantalon paikka on nykyisin huomaamattomuudessaan poikkeuksellinen. Kunnanvirasto jakautuu suoraviivaiseen toimistosiipeen ja massaltaan korostettuun valtuustosaliosaan. Julkisivujen tumma tiili sekä sisäänkäyntipiha suihkualtaineen, lipputankoineen ja istutuksineen korostavat kunnan keskeisen rakennuksen asemaa.  Valtuustosali on muutettu kirjastoksi 2016. 
 
2. Pusukujan, Maalarintien ja Poikkitien ympäristö Näillä teillä voi vielä aistia vanhaa sysmäläistä tunnelmaa - pienipiirteistä asuin- ja ulkorakennusten, aitojen ja pihojen muodostamaa kirkonkylämiljöötä. Talot pihoineen ovat yksityisaluetta, joten ympäristön tarkkailussa vaaditaan tahdikkuutta.
 
3. Mäkinotko  1950, Valittulantie 11 / Pusukuja Arkkitehti: Unto Ojonen  Tiilikattoinen yksityistalo on edustava esimerkki 1950-luvun kodikkaasta asuntoarkkitehtuurista. Talon rakennutti Sysmän nimismies, ja talon kellariin tehtiin kaksi selliäkin. Puolitoistakerroksinen rapattu talo on jäsennelty hillitysti.
Sisääntulosivun pyöreän ikkunan sijainti on mielenkiintoinen - talon ulkonäkö ei vastaa piirustuksia. Talon päätyyn 1970-luvulla rakennettu ja sittemmin laajennettu tuotantohalli on talon ilmeelle vieras.  
 
4. Keskinen n. 1894, laaj. 1911, Valittulantie 9 Suunnittelija ei tiedossa.  Nykyisin asuinkäytössä oleva talo tehtiin alun pitäen Sysmän Raittiusseuran tiloiksi. Pystyhirsistä rakennettu pikkutalo toimi seuran lukutupana ja kokoushuoneena. Talon laajennusosa - kamari ja eteinen - tehtiin pohjoispäähän; eri rakennusvaiheet asettuvat luontevaksi kokonaisuudeksi. Raittiusliikkeen ja Sysmän kirjastonkin varhaisvaiheisiin liittyvän pienen puutalon sijainti mäenkumpareella tuo sille korostetun aseman Valittulantien kookkaampien puutalojen rivistössä. 
 
5. Lopperi  1843, Lopperintie 1   Suunnittelija ei tiedossa. Lopperi on yksi Sysmän kantataloista. Sillä on myös tärkeä merkitys kuntahistoriassa: Lopperissa pidettiin Sysmän ensimmäinen kuntakokous 1866. Talossa toimi kestikievari 1880-luvun lopulle asti, ja kylän muiden isojen talojen tapaan Lopperi toimi myös käräjäpaikkana.  Vanhoista rakennuksista koostuvaan pihapiiriin kuuluvat päärakennuksen lisäksi mm. hollitupa, talli, luhtiaitta, riihi ja päätaloakin vanhempi kivinavetta. Päärakennuksessa on Sysmän oloissa runsas puukoristelu: panelointi ja nurkkaharkotus sekä ikkunakehysten ja räystäslistojen koristeaiheet rikastavat talon ilmettä. Ikkunoiden siroa vinojakoa on käytetty myös hollituvassa ja tallin päätyikkunassa! Lopperin pihapiiri on yksityisaluetta. 
 
Lopperin naapurustossa  on 1900-luvun alkupuoliskolla rakennettuja asuintaloja - mm. Maijala (1930-l.) ja Harjula (ennen v. 1925) - jotka piharakennuksineen ja puineen sekä aitoineen henkivät vanhan ajan kylätunnelmaa. Hiekkapintainen Lopperintie johtaa mäellä kohoavalle Vesitornille (1963, Insinööritoimisto Maa ja Vesi), joka palveli ajoittain näkötorninakin.
 
6. Teatteritalo (ent. Sysmän Säästöpankki Rahala) 1898, Väihkyläntie 1  Arkkitehtuuritoimisto Usko Nyström, Petrelius, Penttilä. Kunnostus 1998: rakennusarkkitehti Ritva-Maija Saarinen Sysmän Säästöpankin rakennus oli valmistuessaan harvinaisuus: vain viidellä säästöpankilla Suomessa oli tuohon aikaan oma toimitalonsa. Talon arkkitehtuurissa heijastuvat monet kansallisromanttisen tyylisuunnan piirteet, jotka sen syntyaikoina olivat vasta tulossa muotiin. Rakennus on pääjulkisivultaan symmetrinen - piirre, josta luovuttiin varsinaisessa Jugend-vaiheessa. Korkeine ullakoineen ja  kattoineen rakennus on ilmeeltään linnamainen: pääsali piirtyy korostetusti rakennuksen hahmossa. Julkisivulaudoituksen sekä puisten koristeaiheiden ilme on kansallisromantiikan alkuvaiheelle tyypillisesti muualta kuin Suomesta. Talossa on toiminut posti, kirjasto-lukusali, suojeluskunta ja jopa huonekalukauppa; pankkina se palveli  1936 saakka. Sysmän teatteritalo kunnostettiin entistäen juhla- ja kokoustiloiksi talon satavuotisjuhliin. 
 
7. Villa Sarkia (ent. pankinjohtajan asunto Moisio) 1900-l. alku, Myllymäentie 1  Arkkitehtuuritoimisto Usko Nyström, Petrelius, Penttilä Säästöpankin johtaja asui aivan pankkirakennuksen vieressä: työmatkaa oli vaivaiset 10 metriä. Pankinjohtajan asuintalosta tehtiin pankkirakennusta yksinkertaisempi. Korkea aumakatto ja poikkipäädyt yläkerran ikkunoineen antavat kuitenkin talolle viereiseen rakennukseen suhteutuvaa mittakaavaa.  Talo on sittemmin toiminut monessa käytössä, mm. kunnan hammaslääkärin vastaanottotiloina sekä päiväkotina. Vuodesta 2010 lähtien talo on palvellut kulttuurikäytössä - Sysmän kunnan ja Nuoren Voiman Liiton ylläpitämänä kirjailijaresidenssinä.
 
8. Uutela (Lilumäki) 1920-luku, Väihkyläntie 4 / Lilumäentie  Suunnittelija ei tiedossa. Lilumäentie on lyhyt jakso entistä Leppäkorpeen johtavaa tielinjaa. Sen varrella sijaitsevan Uutelan talon kaltaisia on Sysmän keskustassa ollut useitakin: rakennuksen yläkerroksen ikkunalliset päädyt avaavat näkymiä neljään suuntaan. Talossa on erilaisia pienin lasiruuduin varustettuja ikkunoita, laudoituksen hirsitalo sai vasta 1940-luvulla. Aiemmin rakennuksessa toimi pieni kauppa, ja punatiilisen piharakennuksen leipomosta saatiin tuoreet leivät.  Leipomotoiminnan loputtua piharakennuksen leivinuuniin tehtiin sauna! 
 
9. Harmaala 1863, laajennettu 1920-luvulla, Lilumäentie 1 / Valittulantie 
Suunnittelija ei tiedossa. Sysmän vanhimpiin rakennuksiin kuuluvassa Harmaalassa oli kauppa vuoteen 1930. Aumakattoinen, empirekauden hirsirakennus on Sysmässä harvinaisuus. Rakennuksen harmoninen ilme syntyy selkeämuotoisen matalan rakennuksen hillitystä väriskaalasta ja säännöllisestä kuusiruutuisten ikkunoiden aukotuksesta, jonka rytmiä ullakonikkunat toistavat. Rakennuksen muoto ja julkisivujen jäsentely ovat sukua Aurinkolan (kohde 10) arkkitehtuurille. Puusta veistetyt hienovaraiset koristeet ikkunoiden yläpuolisessa kentässä ovat piste i:n päällä. Harmaalan pihapiiriin kuulunut vanha makasiini purettiin viereisen asuinkerrostalon tieltä 1970-luvun lopulla.
 
10. Aurinkola ent. Tenhovaaran/Tevalinin talo, Valittulantie 7 / Pusukuja  Suunnittelija ei tiedossa. Talo on kappale vanhaa Helsinkiä Sysmässä: hirsirunkoinen empirerakennus on siirretty Helsingistä ja rakennettu tälle paikalle oletettavasti 1938. Aumakattoisessa, T-ikkunoiden rytmittämässä rakennuksessa on vaakalaudoitus, mutta seinien ylä- ja alaosissa on pystylaudoitetut vyöhykkeet. Sisäänkäynti on umpikuistien kautta pihan puolelta. Vaiheikkaan menneisyyden jälkeen yksityisasunnoksi kunnostettu Aurinkola on nimensä veroinen valopilkku Sysmän kyläkuvassa.